Site icon The Aizawl Post

Digestive system hrisel nan

Digestive system hrisel nan
Kan digestive system hian hna pawimawh tak an thawk a, kan chaw ei te chu chakna leh nutrient-ah te lo siamin, chu chu kan taksain a nitin hna a thawh theih nan an lo hmang ve leh thin. Chuvangin kan digestive system hi taksa peng pawimawh tak, kan hriselna kengtu pakhat a ni.
Kan ei leh in reng reng hian kan digestive system hriselna a nghawng nghal zel a, kan ei leh in a dik loh chuan kan pum a buai nghal a, chu chuan indigestion, thinthip, leh pum lam buaina chi hrang hrang a thlen thei. Tun tumah hian Times of India health section-in digestive system hriselna atana tihtur ni a an sawi te kan rawn tarlang e.
1. Thil kha (bitter) ei tam rawh. Thil kha leh thur lam hi tui kan ti lo a nih pawhin pum tan a tha tih hriain ei tam tum tur a ni. Thil kha leh thur hian kan digestive juice a harh a, chu chu kan thil ei te lo tisawm a, chakna atana kan hman zung zung theih nana lo hip thuai thuai theih nan a pawimawh. Thil kha lam chi chawhmeh a ei tam bakah, chaw ei hma darkar khat velah sertui leh tui chawhpawlh in emaw, apple cider vinegar leh tui chawhpawlh in emaw a tha bawk. Hei hian digestion a tichak thei.
2. Spice hi pum tan a pawi hran lo. Chawhmeh tihrimtuinan kan hmang nasa a, taksa hriselna atan pawh thatna a ngah mai. Kan chawhmehah spice chi hrang hrang telh a tha. Sawhthing te hi indigestion nei tana tha tak a ni, pum nuam lo leh digestion lama buaina nei tan a tha a, luakchhuak tideuh-nghulh leh pum puar ul tih ziaawm nan pawh a tha hle.
3. Chet tam tur a ni. Kan pumin kan thil ei te ‘digest’ a tum laia lo mut te hian indigestion a thlen thei (indigestion hi dyspepsia te pawh an ti a, pum chunglam (upper abdomen) nawm loh dan chi hrang hrang a nuam lo hi a ni dueh ber mai). Taksa sawizawi that a pawimawh a, exercise lak te hi pum hriselna atan a pawimawh a, kan taksa kan sawizawi a kan tihchet hian kan digestive system a chaw kal vel te a tichak thei. Chaw ei kham a rei vak lo walk te pawh digestive system hrisel nan a tha.
4. Tui intam tur a ni. Tui hi kan taksain a mamawh tam hle a, kan puma kan thil ei te an chet vel zung zung theih nan tui in tam a pawimawh. Tui kan in tam tawk loh chuan kan ek (stools) tura tui awm te chu kan taksain a hip let leh a, ek khal te kan neih phah thei. Hei bakah hian digestive juice siam nan kan taksain tui a mamawh bawk. Nikhatah tui litre 3 tal in tum tur a ni. Tui ringawt in harsa kan tih chuan fruit juice, buttermilk leh lemonade te pawh kan tuiril lakluh tihpun nan a tha.

Exit mobile version